Tiirismaan Hiihdon historiaa

Tiirismaan Hiihto - Muistikuvia vuosien takaa

 

Tiirismaan Ladun perustamisen aikaan vuonna 1957 hiihdettiin laturetki JOUTJÄRVI‑PAJULAHTI‑VIERU­MÄKI‑SEESTA‑JOUTJÄRVI, Pajulahden ja Vierumäen Urheiluopistot hoitivat osuutensa ladunteosta, ollen näin mukana järjestely­tehtävissä, Lahdessa puuhamiehinä olivat Hugo Niemi ja Eero Tuomela, 1960‑luvun puolivälin paikkeilla tämän laturetken järjestelykoneistoon tuli väsymyksen merkkejä.

Tuolloin heräteltiin henkiin ajatusta perustaa oma laturetkitapahtuma Lahdesta Tiirismaan suuntaan.

Lahteen oli valittu urheilutoimenjohtajaksi Pentti Tiilikainen Jyväskylästä, Latuhenkisyys oli pe­rintö Jyväskylän ajalta. Sain tiedon siitä syksyl­lä v. 1966. Osallistuin silloin Tiirismaan Ladun edustajana Suomen Ladun vuosikokoukseen, joka sil­loin pidettiin Jyväskylässä. Siellä Arvi Jakosuo (Jyväskylän Latu) tuli puheilleni ja kysyi: Voisinko lahtelaisena ehdottaa Pentti Tiilikaista Suomen Ladun hallitukseen, ‑Entä suostumus? Arvi sanoi tuntevansa Pentin hyvin ja uskoi Pentin suostuvan.  Lahdessa oli tehty jo yhtä ja toista ulkoilureittien rakentamisessa.

Tämä oli Arvi Jakosuon tiedossa ja hän uskoi Pentti Tiilikaisen asiantuntemuksen hyö­dyntävän myöskin Suomen Latua, ‑ Ehdotin. - Pentti Tiilikainen valittiin Suomen Ladun hallitukseen vuosille 1967‑ 68

Samassa kokouksessa Lauri "Tahko" Pihkala piti oman puheenvuoronsa. "Tahkon" puhe kuului olennaisesti jokaiseen SL:n vuosikoko­ukseen. Sitä odotettiin mie­lenkiinnolla, koska tiedettiin, että "Tahkolla" oli aina jotain erikoista sanottavaa. Tällä kertaa hän puhui "latutraktorista",  jolla tulevaisuudessa laturetkien ladut tehdään. Asialle hiukan hymyiltiin.  ‑Tänä päivänä, kun eletään vuotta 1988, latukone on tosiasia.

Tiirismaan Latu lähestyi 10:ttä toimintavuottaan ja oli kasvattanut jäsenmääränsä 100:n. Laturetki toiminta sopi hyvin tulevaan ohjelmaan. ‑ Vielä kun vilkuilee Tiirismaan suuntan, niin siel­lähän on Hollola ja Lahden varuskunnan Hälvälän alue. Tässä olivat koossa ainekset laturetken perustamiseen.

Järjestelytoimikunta päätti, että ensimmäinen Tiirismaan laturetki hiihdetään vuoden 1966 lumilla. ‑ Vuoden 1967 laturetki olisi ollut järjestyksessä toinen,

 ‑ Miten ollakaan, talvi oli oikukas, ‑ Lumi suli ja laturetki oli peruutettava.

Myöskin l970‑luvulla ilmat "tronklasivat". Kaksi laturetkeä piti peruuttaa. Tiirismaan  II:n laturetki siirtyi vuoteen 1968.  Leikekokoelmistani löytyi asiaa tästä laturetkestä, jonka sijoitin kirjoituksen alkuun, ‑ Siinä huomi­oitavaa on re1tin valinta mahdollisuus ‑ ja laajuus.

Eero Toukonen oli tuolloin Hollolan kunnan nuo­riso-ohjaajana. Hän sai lähes koko Hollolan mukaan laturetken tehtäviin. ‑ Suurtyö,  jolle kannattaa nos­taa hattua, tai latulaisittain ‑ pipoa.

Eeron vaihdettua alaa ja jäätyä pois latutoiminnasta, Tiirismaan Laturetki supistui entisestään.

Järjestelytehtävät jäivät Lahden Urheilutoimiston ja Tiirismaan Ladun hoidettavaksi. Laturetki hiih­dettiin ulkoilureitillä, joka oli rakennettu Tiirismaan maastoon.

Kunnes sitten  ilmaantui mies, joka herätti Hollolan mukaan. - Hän oli Juhani Apponen. Jussi järjesteli asiat kuntoon ja taas on vuodesta 1982 laturetkeen lisätty Pyhäniemen ‑ Kutajoen ‑ Uskilan lenkki.

Huoltopisteen puuttuminen Tiirismaan alueelta aiheutti huolia.   Jotain piti tehdä. 1960‑luvulla alueella oli vain metsää ‑ erämaan rauhaa.  Tiirismaan Ladun eräretki­porukalla oli kokemusta laa­vulla yöpymisestä.  Kuinka rakotuli lämmittää ja laavu antaa suojaa.  Rakensimme Tiirismaalle laa­vun ja rakotulet. Lähelle paikkaa, jossa nytkin on laavu­kioski.  Ladun varteen sijoi­tettuna voimme palvella hiih­täjiä. Lainasimme Alfa‑keittimen,jossa lämmitimme veden.   Mehun saimme latulaisilta lahjoituksena. Tarjolla oli myöskin kahvia ja Allin kotipullaa.  Makkaran "kerjäsimme" valmistajalta, makkaranpaistotikkuja rakotulen viereen ja näin huolto pelasi.

Saimme muutaman markan kerättyä Tiirismaan Ladun kassaan.  Siihen aikaan emme saaneet kaupugin avustusta.  Työtämme ei katsottu sen arvoiseksi. Laavu nimike on säilynyt, vaikka paikalla on nyt laavu­kioski. Rakennustalkoot pidettiin 17.12,1983 Mukana olivat: Kari, Jussi, Seppo, Reko, Vesa ja Hannu. Laavu on osoittautunut tarpeelliseksi.  Sen antamat palvelut on ollut tervetullut virkistys hiihtäjille.

Tiirismaan laturetki on nyt hiihdetty 20 kertaa, Osanottomäärä on vaihdellut eri vuosina. Ennätys on vuoden 1984 hiihdossa. Silloin hiihtäjiä oli 2800

Laturetki on vakiinnuttanut paikkansa tapahtumakalenterissa. Reitin pituus on mielestäni riittävä. Myöskin "Tahkon" mainitsema "haarakesysteemi" on huomi­oitu.

Lasse Lahtinen: Historiikki  20 Tiirismaan Laturetkeä KIISA No 1 tammikuu 1988

 

80-  ja 90-luvuilla lumiolosuheet ovat vaihdelleet äärimmäisyydestä toiseen. Muutamana vähälumisena talvena on Hollolan lenkki jouduttu peruuttamaan, mutta Tiirismaan latu-urat ovat kestäneet kosteat sateetkin. Tosin jäätyminen vesisateen jälkeen on kiusannut jonkun kerran.  Joskus taas paukkupakkanen on hyydyttänyt hiihtäjät.

Uskollisia Tiirismaan kiertäjiä olemme saaneet Porvoosta.  Laturetkelle tullaan linja-autolla. Puuhamiehenä toiminut Virtasen Hannu on kotoisin Jalkarannasta. Lapsuuden muistot siivittävät Lahteen hiihtämään ja mukana seuraa joukko innokkaita hiihtäjiä.

 

Lasse