Tiirismaan Latu 60v.

 

Hyvä Tiirismaan Ladun jäsen

Meillä on ilo kutsua sinut yhdistyksemme 60 - vuotisjuhlaan

lauantaina 11.11.2017 klo 16.00

Ravintola Voittoon, os. Lahden Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8, 15110 Lahti

Tiirismaan Latu ry, Hallitus

Illalliskortti 25 euroa, sisältyy ruoka + ruokajuoma. Maksetaan Tiirismaan Ladun tilille FI85 4212 1120 0169 63.  1.11. mennessä.

Sitovat ilmoittautumiset 1.11. mennessä tiirismaan.latu@gmail.com

Katso myös!

 

Tiirismaan Latu on Lahden ja Hollolan alueella toimiva aktiivinen ulkoiluyhdistys. Liikumme luonnossa monin eri tavoin ympäri vuoden ja järjestämme kaikille avoimia retkiä ja ulkoilutapahtumia.

Suurin vuosittainen tapahtumamme on Tiirismaan Hiihto ja sen yhteydessä järjestettävä talvitapahtuma lapsiperheille.

Tiirismaan Ladun jäsenenä kannatat liikunnallista elämäntapaa. Pääset tutustumaan uusiin ulkoilulajeihin, voit vuokrata varusteita, osallistua matkoille, kursseille ja koulutuksiin.

Löydä oma tapasi lähteä liikkeelle, nauttia luonnosta ja ulkoilusta! Jäsenlehtemme Kiisa kertoo retkitarinat ja paikalliset tapahtumamme. Ajankohtaiset asiat löydät Facebook-sivultamme.

Yli 1200 jäsenen porukkamme on ulkoiluasioissa aikamoinen vaikuttaja. Tervetuloa mukaan mukavaan porukkaan!

 

* Liity jäseneksi!

 

Saat jäsenetuja hankintoihin sekä lehdet "LATU JA POLKU" sekä  KIISA".

 

Pirukaikukoon kuvia

 

Katso myös  Suomen Latu

 

Retkeily on toimintamme ydin: luontoa, liikuntaa ja yhdessäoloa samassa paketissa. Retkeilemme patikoiden, maastopyöräillen, hiihtäen ja geokätköillen. Lähiretket ja Lapinvaellukset sekä perheretket ja pyöräretket ovat osa vuosiohjelmaamme. Järjestämme myös erilaisia kursseja ja teemailtoja sekä muita ulkoiluun liittyviä tapahtumia. Metsämörri-toimintamme on lasten mieleen.

 

Katso myös Tiirismaan Ladun historiaa

TERVETULOA TOIMIMAAN ILOISTEN LIIKKUJIEN PARIIN!

  

 

 

Seuraavassa 60-vuotisen historiamme 3 ensimmäistä vuosikymmentä lyhyesti kerrottuna

Tiirismaan Latu ry:n 30-vuotistaivaltunnelmissa

 

Materiaalista ei todella ollut pulaa, kun ryhdyin tätä kertomusta laatimaan. Lainauksia on juttuun otettu niin Veikko Kauton {Kiisa 1/77), Eira Laihon (Kiisa 2/77) ja Reijo Idin (Kiisa 3/87} laatimista 10-, 20- ja 25--vuotishistoriikeista kuin Jonne Saastamoisen 30-vuotis-juhlassamme 27.6.87 pitämästä onnittelupuheesta.

KUMMISETÄMME Jonne Saastamoisen mukaan “oli se melkoisen uhkarohkea teko retkeilyyn ja tunturitoimintaan innostuneilla lahtelaisilla lähteä perustamaan tänne Suomen hiihdon Mekkaan latuyhdistystä. Olihan Lahdessa hoidettu kilpahiihdon lisäksi verraten hyvin myös tavallisen kansalaisen hiihdättäminen, oli hiihtomajoja, merkittyjä latuja ja valaistu “lemmenlatu” jo 30-luvulla ja ns. puulaakiurheilua jo 20-luvulla”.

Kuitenkin Jonne tuli Lahteen 21.1.57 adjutanetinsa Aimo Huttusen kanssa, joka perustavassa kokouksessa esitti Suomen Ladun tunturiaiheisen värifilmin. Kokoukseen Kahvila Maneliin oli kokoontunut 33 kuntourheilusta ja luonnossa liikkumisesta kiinnostunutta henkilö. Kokouksen tuloksesta kertoo oheinen lehtileike.

Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat 21.1.57 lääket. lis. Pentti Halmetoja, lainopin kand. Esko Puusola sekä 1iikuntaneuvoja Anja Eskola. Yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 19.3.57. Säännötkin tehtiin, vaan yhtä ei kirjoihin viety, ns. Puusolan sanelemaa 2a§: ” tämän yhdistyksen tarkoitus ei ole pitää turhanpäiten kokouksia, vaan houkutella ihmiset liikkuumaan ja hiihtämään.” Tämä pykälä on koko toiminta-ajan ollut mottona. Jäseniä 1iittyi ensimäisenä vuonna 44. Ensitaipaleen ohjelmassa oli mm. Tahkon hiihdon järjestely, laturetki Pajulahteen, kalaretki Pulkkilanharjulle, hiihtotekniikkakurssit opettajina Puusola ja Halmetoja sekä hiihto- ja kävelyretket sunnuntaisin, joten alkuun oli päästy.

JÄSENISTÖ: Yhdistys ei ryhtynyt mihinkään suuriin värväyspuuhiinn, vaan henkilöstö on pidetty sellaisena kuin on halukkaita 11maantunut ‑ siis ei massaa, vaan laatua Jäsenmäärä onkin tasaisesti, mutta varmasti kivunnut ylöspäin, vuonna 1982 523 ja nyt vuoden päättyessä meitä on yli 800. Toiminnan painopiste on ollut talvitoiminnassa ja siihen 1iittyvässä. Ryhmissä ja yksitäin ovat jäsenet kiertäneet kotoisia omia lenkkejään Tiirismaan maastossa ja lapinhullut tietysti lapissa.

Ensimmäisen 10-vuotiskauden jälkeen merkittäväksi toimintamuodoks1 tuli muiden liikuttaminen, päätehtävänä tässä on ollut Tiirismaan latu- ja polkuretkien järjestäminen. Muiden liikuttamisessa on pyritty myös noudattamaan Suomen Ladun vuosittaisia teemaohjelmia. Viime vuosina on yhteistyössä mm. Päijät-Hämeen Matkailun kanssa järjestetty Päijät-Hämeen pyörävaellus, jonka puuhahenki1öistä mainittakoon Veikko Laiho ja Kristiina Kujala.

Vuosien varrella jäsenistölle järjestetyt TAPAHTUMAT eivät ole oleellisesti muuttuneet. Retkikohteet ja -kumppanit ovat luonnollisesti aikojen kuluessa vaihdelleet. Lähihiihtoretkinä tehdyt Säyhteen retket yhdessä Kuusaan ladun kanssa ovat vaihtuneet mm. Ahma-hiihtoon Tampereen Taivaltajien mukana.

Perinteisestä Ylläksen viikosta on yritetty pitää kiinni, alkuaikoina Lasse ja Hannu veivät porukkaa Tiurahoviin, nykyin on osoitteena Ylläskartano ja vetäjinä Tapsa ja Reiska. Kuutamohiihto on vieläkin mukana, tosin viime aikoina kuuttomana. Finlandiaa on useana vuonna hiihdetty ‘takaperin’ ja sitten seuraavana viikonloppuna huollettu Tapanilassa ‘oikeita’ Finlandia‑hiihtäjiä mm. Eeva-Liisan, Allin ja Lassen opastuksella.

Kesän tapahtumia ovat olleet Sepon yöretki sekä pyöräretket pyörävaellukseen liittyen. Olemme myös osallistuneet omilla joukkueilla Suomi meloo-kanoottiviestiin sekä tehneet veneretkiä Kelventeelle. Parina kesänä on toteutettu saaristoretki Turun ulkosaaristoon

Anna-Liisan opastuksella. Syksymmälä ovat vuorossa olleet ruskavaellus Lappiin Orimattilan Ladun kyydissä sekä omat viikonlopun ruskaretket Pääjärven kämpälle Valtimoon useaan kerran, Sotkamoon, Seitsemisen kansallispuistoon, Itä-Aureeseen ja pohjois-Valkealan erämaa-alueelle sekä isänpäiväretki.

Oma jäsenlehtemme KIISA ilmestyi ensimmäisen kerran 1.4.75. Aluksi lehteä tehtiin tarpeen mukaan, välillä se ilmestyi 5 - 6 kertaa vuodessa, nykyinen ilmestymistiheys on neljä kertaa vuodessa. Ensimmäisen Kiisan päätoimittajana oli Eira Laiho. Lehden tekemiseen on osallistunut lukematon määrä kirjoitajia ja puheenjohtaja on toiminut vastaavana toimittajana, toimitussihteereinä ovat olleet Lasse ja Markku.

21 vuotta toimittuaan yhdistyksemme sai vihdoin oman MAJAN Korpikankareelta 1978. Maja saatiin vuokrattua Lahden kaupungilta ja vuosi 1978 vierähti talkootöissä entistä huvilaa kunnostettaessa. Maja toi mukanaan myös uutta puhtia yhdistyksemme toimintaan. Majan jämerinä isäntinä ovat toimineet Raimo Alanko ja Heikki Sipiläinen ja ehtoisina emäntinä Sirkka Alanko, Kerttu Kuha ja Leila Pulkkanen. Tämä latumaja ja sen sauna olivat vilkkaassa käytössä niin arjen tunnelmissa kuin juhlahetkinäkin, joista mainittakoon vuosittaiset kevät- ja syysjuhlat sekä Hämeen Latualueen alueleiripäivät keväällä -80 sekä talvileiripäivät tammikuussa -83.

MUTTA, Lahden kaupunki kaavoitti Korpikankareen asutukselle ja niin oli edessä muutto. Tosin ei kovin kauaksi, mutta kuitenkin ‘korpimajamme’ oli jätettävä ja siirryttyvä veden ääreen ‘rantamajalmme’. Saimme kaupungilta käytöömme RAUTAKANKAREEN HIIHTOMAJAN, jossa pidimme juhlalliset avajaiset 2.6.84. Erinäisten ‘kiemuroiden’ takia emme kuitenkaan saaneet majaa käyttöömme kesällä -84, vaan muuttotalkoot pidimme 2.10.84. Majan isäntänä on alusta lähtien ollut Ossi Tiihonen ja emäntänä on toiminut Sirkka Alanko. Toiminta alkoi vireänä, sillä heti tammikuussa -85 oli uudella majallamme Hämeen Latualueen talvileiripäivät.

Uudella kuten myös vanhalla majalla on järjestetty erilaisia TEEMAILTOJA mm. suunnistusta, ensiapua, sienituntemusta ja pyöränhuoltoa on käsitelty. Näitä iltoja ovat vetäneet mm. Sinikka Kukkonen, Marjut ja Irma, Eeva-Liisa Huhta ja Reiska.

DIA-iltoja on myös pidetty. Olemme saaneet ihailla sekä Lapin talvi- että ruskamaisemia kuin myös lähimaastoissa kuvattuja tapahtumia. Kuviaan ovat esitelleet mm. Seppo Niemi, Raimo Mero, Reijo Päivinen ja Reino Koho.

Rautakankareelle muuton kylkiäisinä saimme hoitaaksemme myös kahvilanpidon, kun LHS:n veteraanit ja Kaleva luopuivat sen pitämisestä. Helmikuun alusta -86 olemme hiihtokausina pitäneet majaa avoinna ja myyneet kahvia ja mehua, jonka myynnistä olimme jo hankkineet kokemusta Keskikankaantien laavulla.

Aikanaan Veikko Kauton ideana syntynyt latu- ja polkuretkien HUOLTOLAAVU on vuosien saatossa kokenut monta muodonmuutosta havulaavusta lainapeiteeen kautta lauta-rakenteiseen ‘koppiin’. Juhani Apposen ja Kari Arvilan ideoima telttalaavu otettiin käyttöön Tiirismaan Ladun 25-vuotisjuhlahiihdon kunniaksi -82, mutta marraskuussa -83 pojat rakensivat Kari Arvilan johdolla ‘ei-purettavan’ laavun. Laavu on toiminnassa hiihtokaudella lauantaisin ja sunnuntaisin ja hiihtäjiltä tulee jatkuvasti kiitosta sen auki pitämisestä.

Pienempiäkään hiihtäjiä ei ole unohdettu. LASTEN HIIHTOKOULUJA on järjestetty Lahdessa eri paikoissa erityisesti kaupungin päiväkodeissa. Hiihtomaistereita on ilmestynyt kovasti muun kaupungin väen joukkoon. Muumeina ovat toimineet Irma ja Ansu apunaan päiväkotien henkilökunta.

‘Suuremmat’ hiihtäjät ovat osallistuneet paitsi Finlandiahiihtoon myös muihin kuntotapahtumiin. Näistä mainittakoon Kalevan kierros, jossa meillä on oma joukkue maata kiertämässä nimellä Tiirismaan Latu, Kalevan kiertäjät, Hollola. Tuloksiakin on tullut, kun on aivan kärkipäähän ylletty.

Vuonna 1981 osallistuimme Lahden Messuille, Irma oli laatinut luonnonläheisen messuosaston ja saimme yleisöäänestyksessä toisen sijan kunniakirjoineen. Toimintaamme teimme tunnetuksi myös Lahden Messuilla 1985 Omasta koulutuksestamme voinee mainita usempana vuonna järjestetyt RETKENOHJAAJAKURSSIT talvi- ja kesäjaksoina Raimon ja Jussin opastuksella. Nämä kurssit ovat poikineet ohjaajia mm. Lapin hiihtoviikoillemme. Kurssilaiset järjestivät myös erään Tiirismaan polkuretken yhteyteen polunkulkijan kurssin, jossa havainnollisesti esiteltiin retkeilyä sekä varusteita.

Erämelonnan SM-kilpailujen järjestäjinä olimme vuonna -84. Kilpailupaikkana oli Latukartano lähivesineen. Kilpailunjohtajana toimi Irma ja ratamestarina suunnistajamme Sinikka Kukkonen. Toimitsijoita oli mukana myös Kouvolan Ladusta.

LENTOPALLOILU on vuodesfa -70 lähtien ollut yhä suositumpi. Kesäisin palloteltiin vanhalla Latumajalla ja talvikaudella metsäkankaan koululla. Rautakankareelle emme vielä ole kenttää saaneet. Myös kortteli1iigaan on osallistuttu huomattavalla menestyksellä. JUMPPA-innostus on kovasti lisääntynyt ja talvikaudella jumpataankin Anttilanmäen koululla tosi tehokkaasti.

Uutena lajina valikoimaamme tulee ilmeisesti kuulumaan KYYKKÄ. Tämän harrastuksen löysimme toisilta LEIRIPÄIVILTÄMME Hollolan Hälvälässä vuonna -87, ensimmäiset leiripäivämmehän on pidetty jo vuonna 1966 Herrasmannin ulkoilualueella. Vuoden -66 leiripäivien hikisimmän urakan hoitivat Kari Launis, Lei1a Nisula ja Seppo Laakso.

Hälvälässä taasen sade huuhteli Juhani Apposen johdolla työskennellyttä leiripäivätoimikuntaa ja monia muita talkoolaisia.

Muuten ole mme osallistuneet valtakunnallisille leiripäiville sankoin joukoin vuodesta -60 lähtien ja tuomisiakin on tullut milloin suunnistuksesta, milloin lentopallosta, jotta..

Hämeen Latualueen toiminnassa olemme myös aktiivisesti olleet mukana. Orimattilassa olemme seuranneet tervanpolttoa ja käyneet lauluilloissa.

Latualueen pikku-jouluissa loppiaisena olemme olleet mukana samoin kuin kevät- ja syyskokouksissa aikaisemmin mainittujen toimintojen lisäksi.

Omat PIKKUJOULUMME olemme viettäneet ‘vieraalla maalla’ alkaen Kellokivestä ja päätyen Messilän kautta Hennalaan, mutta vuonna -86 pidimme pikkujoulun Rautakankareen majalla ja väkeä oli tuvan täydeltä. Tänä vuonna katsomme taas, kuinka maja venyy.

Paljon on työtä ja toimintaa mahtunut yhdistyksemme 30-vuotistaipaleelle. Veikko Kautto Mainitsee 10-vuotishistoriikissaan: Lahti on hiihtokaupunki, jossa hiihdolla on vankat perinteet. LHS on toiminut erittäin aktiivisesti kilpaurheilun saralla. Meidän toimintmme on suuntautunut kuntourheiluun. Toiminnassa on ollut kohokohtia, mutta myös hiljaiseloa. Irja Kuivalainen toimintakertomuksessaan 1963 on kirjoittanut: Kirous - kiire on nitistänyt meiltä monta hyvää ideaa. Puolet jäsenistä on uinunut kuin karhu pesässään talviuntaan, mutta onneksi herännyt kevällä tunturihangille, jossa heidät varmemmin kuin kokouksissa tapaa’. Tuo sanonta kuvaa erästä vaihetta - mutta virkeyttä on ja nyt taas näyttää innostus kasvaneen.

Olin jokin aika sitten kuunteluoppilaana muutaman ‘vanhan parran’ muistelu-illassa. Omalta kohdaltaan he nimesivät vuoden 1978 parhaaksi latuvuodeksi, kaukaa ei ilmeisesti tarvinne syitä tähän etsiä. Sinä vuonna yhdistyksemme sai ensi kertaa oman tukikohdan ja talkoo-henkistä väkeä riitti sitä kunnostamaan ja muutenkin osallistumaan yhteisiin tapahtumiin. Ikuista aaltoliikettähän tämä toiminta on ja tulee olemaan, katsotaan, mitä vuosi l988 tuo tullessaan. meillähän on pieni ‘pesämuna’ ja hirsikehikkokin purettuna, TONTTIA KAIPAAMME, jotta kohta pääsisimme rakentamaan.

Sitä ennen rakennamme kuitenkin omaa fyysistä ja psyykkistä kuntoamme luonnossa liikkuen ja Puusolan pykälän muistaen liikummepa sitten yksin, yhdessä tai ystävän kanssa eli kuten Tahko Pihkala sanoo: “Hyvä kunto on kuin vierellä pyöräilevä ystävä, ellet pidä varaasi, se karkaa”.

30-vuotistaivaltunnelmia kasaili

“Kuudenneksen yhdistyksemme vuosista mukana taivaltanut AMN”